Sain pitää Oronmyllyllä 20.9.2025 Kristus-päivätapahtumassa rukouskanavaa, jonka nimesin yllä olevan mukaisesti. Luit aivan oikein, tuo on ymmärrykseni: voimme päästä keskellä vaikeuksia eli vaikeuksissa voittoon. Toki lopullinen voitto on vaikeuksista, mutta silloin olemme jo ikuisuudessa, emme tässä maailman ajassa. Otetaan tätä tekstiä pohdittaessa huomioon Antti Laadon varoitus Liittohartauskirjassaan: ”Yrittäessään etsiä vastauksia kärsimyksen ongelmaan ihminen tekee vaarallisen matkan Salatun Jumalan maailmaan.” Psalmeissa on käsitelty paljon tätä teemaa. Niin kuin kyllä koko Raamatussa. Suosittelen siis lukemaan! 😊
Vaikkapa Ps.62:2, 6-9 ja 1. Piet.5: 6-9. 10: Mutta Jumala, hän, joka kutsui meidät hänen iankaikkiseen kirkkauteensa, Messias Jeshuan kautta, hän on antava meille hyvyyttä, kun kestämme nämä vähäiset ahdistukset, että meitä hänessä varustetaan ja lujitetaan ja vahvistetaan, iankaikkisuutta varten. Ja Joh. 6:33 Jeesus: ”Nämä minä olen sanonut teille, että teillä olisi minun kauttani rauha. Maailmassa teillä on ahdistus, vaan laittakaa sydämeenne se, että minä olen voittanut maailman.” UT Aramea käännös, Tuomas Levänen
Koska meillä on ympärillämme näin suuri todistajien pilvi, pankaamme mekin pois kaikki, mikä painaa, ja synti, joka niin helposti kietoo. Juoskaamme kestävinä kilpailussa, joka on edessämme, katse kiinnitettynä uskon alkajaan ja täydelliseksi tekijään, Jeesukseen. Kärsimys on teille kasvatusta; Jumala kohtelee teitä kuin lapsiaan. – -. Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa hedelmänään vanhurskauden ja rauhan niille, joita on sen avulla harjoitettu. Hepr. 12:sta
Minä en luovu toivostani enkä lakkaa sinua ylistämästä. Jumala. Sinä olet antanut vaikeita vuosia ja monia ahdistuksen aikoja, mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut, syvyyksistä sinä minut nostat. Minä laulan sinulle kiitosta, koska sinä lunastit minut. Psalmista 71
Tuolla asenteella päästään voittoon vaikeuksissa. Mikä muu auttaa voittoon? Mm. luottamus Herran Jeesuksen Kristuksen täyttämään työhön ja ilo Herrassa Neh. 8:10: Ilo Herrassa, tai KJV-käännöksen mukaan Herran ilo, on teidän väkevyytenne! Meitä myös kehotetaan pukemaan yllemme koko Jumalan antama taisteluvarustus Ef. 6:ssa: totuus, vanhurskaus, alttius rauhan evankeliumin levittämiseen, usko, pelastus ja Hengen miekka eli Jumalan sana. Mutta huomioidaan tämäkin Tapani Suonnon ajatus (kursiivilla): Emme taistele voittaaksemme, vaan Kristuksen saavuttamasta voitosta käsin. Lepää Golgatan täytetyn työn perusteella, ja perustalla!
Toivottavasti emme etsi väärää tai omaa voittoamme, vaan Herran tarkoittamaa, esim. voittoa kadottavasta kuolemasta, synnin ja pahan vallasta, totuuden ja oikeudenmukaisuuden voittoa. Matteus 12:20: Hän on vievä oikeuden voittoon. Fil. 3:7,13-14: Mutta mikä minulle oli voitto, sen olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi. – – Yhden minä kuitenkin teen: unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, minä riennän kohti päämäärää saadakseni voittopalkinnon, jonka omistamiseen Jumala on minut kutsunut taivaallisella kutsulla Kristuksessa Jeesuksessa. Fil. 1:21: Sillä minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto. 1. Tim. 6:6: Jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa on suuri voitto. 1. Joh. 5:4: Kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, joka on voittanut maailman: meidän uskomme.
Ymmärrän voiton näin ollen myös tyytyväisyydeksi ja terveen uskon lahjaksi, jossa me emme halua enää olla omavoimaisia, omavanhurskaita, kaikkitietäviä ja ylpeitä. Tämän Jumala lahjoittaa meille niiden erämaakokemusten, vaikeuksien myötä. Ymmärrykseni on, että tarvitsemme niitä, ennen kuin olemme valmiita mahdollisimman vaikuttavaan Jumalan työhön. Mutta sekään ei saa olla päämäärä itsessään (kts. alla).
Richard Wurmbrand kirjoittaa kirjassaan Voittoisa Usko:
Voitat pahan varmasti, mutta joskus se vie aikaa. – – Kristillisen uskon olemus ei ole voittamista, vaan uskaltamista. Jeesus on tie, ei ainoastaan palkinto. Sinulla on pelastava, kärsivä, palveleva, taisteleva, kruunattu Jeesus. – – Kristitty välttää toivomasta sellaista, mitä Jumala ei anna. Yksinkertainen luottamus Jumalaan ja luopuminen siitä, mitä Hän ei anna, takaavat meille voiton. Kristityllä ei ole omia päämääriä saavutettavana, hän on vastaanottavainen ja valmis Jumalan käytettäväksi. Siksi hän kasvaa pyhityksessä tuntematta stressiä. Stressiä on vain siellä, missä kunnianhimo ajaa ihmistä eteenpäin. Sinun pyhityksesi ei kuitenkaan ole oman pyrkimyksesi tulos, vaan se on Jumalan pyrkimys sinun elämässäsi. – – Me kaikki elämme ja pelastumme ainoastaan armosta. Armo onkin voiton tärkein avain, ja sen saamme uskomalla sen ja ottamalla sen vastaan.
David Wilkerson kirjoittaa Isän sydän -hartauskirjassaan:
Tämän päivän maailma sanoisi ehkä Paavalille: ”Olet elämäsi lopulla. Sinulla ei ole säästöjä eikä sijoituksia. Et omista muuta kuin vaatteet ylläsi.” Tiedän, mitä Paavali vastaisi: ”Niin, mutta olen voittanut omakseni Kristuksen. Olen voittaja. Olen löytänyt kallisarvoisen helmen. Jeesus on antanut minulle voiman luopua kaikesta. Minulla on vain yksi päämäärä tässä elämässä: nähdä Jeesukseni kasvoista kasvoihin. Tämän nykyisen ajan kärsimyksiä ei voida verrata siihen iloon, joka minua odottaa.”
Paavalin kääntymys oli seurausta väkevästä Pyhän Hengen työstä, ja Pyhä Henki johdatti hänet antautuneeseen elämään. Hänen sydämensä huusi: ”Jeesus, miten voin palvella sinua? Miten voin tuntea sinut ja olla sinulle mieliksi? Millään muulla ei ole väliä. Kaikki, mitä olen lihassani tehnyt, on menettänyt merkityksensä. Sinä olet minulle kaikki.” Paavalilla ei ollut muuta päämäärää, ei muuta ajavaa voimaa elämässään kuin tämä: ”Että voittaisin omakseni Kristuksen” (Fil. 3:8).
Kun seisomme Jumalan edessä tuomiolla, meitä ei tuomita palvelutyömme, saavutustemme tai uskoon johdattamiemme ihmisten lukumäärän perusteella. Tuona päivänä on olemassa vain yksi menestyksen mitta: Oliko sydämemme täysin antautunut Jumalalle? Annoimmeko periksi muiden mielipiteille ja menimmekö joukon mukana, vai etsimmekö suuntaa yksin Häneltä? Löysimmekö täyteytemme Hänessä? Meidän on valittava antautumisen tie.
Luukas 14:33: Niinpä yksikään teistä ei voi olla minun opetuslapseni, ellei hän luovu kaikesta, mitä hänellä on.
2. Kor. 3:17-18: Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus. Me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki.
Tuo on todellinen VOITTO, ja se ei riipu olosuhteista, vaan katseemme suunnasta! Kun se on oikea, voimme käydä vaikeuksissa voittoon.
Wurmbrand: Älä katso taaksepäin! Älä katso laaksoon, josta olet juuri tullut. Kun sinut on kruunattu Jeesuksen kanssa, olet päässyt korkeimmalle huipulle – VOITTOON – Pysy siellä ja katso ylöspäin. Ja niin saamme lopulta katsoa Herraamme kasvoista kasvoihin!
Ilm. 2:7: Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.
Erämaa on janoinen maa. Siksi sitä tarvitaan.
Siinä korkeat reunat hiotaan, nöyrät perivät maan.
Alkakoot vedet virtaamaan.
Rukous on vuorovaikutusta Jumalan kanssa. (Timothy Keller) Kol. 1:27: ”Kristus teissä, kirkkauden toivo” Gal. 2:20: ”Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa!” Seuraavaksi tiivistän Jukka Jämsenin kirjaa Pelkkänä korvana lisäillen siihen jotakin, sillä kuunteleva rukous voi olla yksi vaikeuksissa voittoon auttava asia.
Jumala tahtoo olla läsnä seuraajiensa keskellä. Varma merkki siitä, että Pyhä Henki tekee työtä meissä, on kaipaus Jeesuksen lähelle. Se on Jumalan lapseutta. Hoosea 6:1: Tuntekaamme Herra, pyrkikäämme tuntemaan hänet. 1. Kor. 14:1: Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää innokkaasti saamaan hengellisiä lahjoja, varsinkin profetoimisen lahjaa.
Kuuntelevassa rukouksessa haluamme antaa tilaa sille, että Jumala voi puhutella meitä Pyhän Henkensä ja erityisesti profetian lahjan kautta. Esikuvanamme tässä on Jeesus Kristus, kuten kaikessa elämässämme. Kyse ei ole meidän yrittämisestämme tai onnistumisestamme. Jeesus on jo onnistunut pelastamisessamme. Saamme levätä Jumalan lapsen asemassa, ja osana häntä ja hänen ruumistaan saamme kuulla ”Sinä olet minun rakas lapseni, johon minä olen mieltynyt.” Näin voimme aavistella Jumalan, Isämme äänen kuulemista rukouksessa.
Viimeisinä päivinä on tapahtuva, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä ja vanhuksenne uneksivat unia. Myös palvelijoitteni ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he profetoivat. Apt. 2:17-18 Profetoiminen on siis yksi Jumalan uuden liiton tunnusmerkki, ja kaikki Jeesuksen seuraajat voivat jollakin tavalla tunnistaa Jeesuksen äänen muiden äänien joukossa. Kristityt todistavat eli kertovat Pyhän Hengen avulla Jeesuksesta, ja todistus Jeesuksesta on profetoimisen henki (Ilm. 19:10), ja tämä Profetoimisen henki on siis KAIKISSA Jeesuksen seuraajissa, vaikka joillakin on lisäksi erityinen profetian lahja tai jopa kokoaikainen profeetan tehtävä.
Jumala voi puhua monin eri tavoin, ei rajoiteta sitä omaan ajattelukehikkoomme, vaan otetaan vastaan, miten ikinä hän sen tekeekin. Arvioidaan (1. Kor. 14:29) sitten, olisiko kyseessä Jumalan viesti, vai joku muu. Arviointi tapahtuu tietenkin Raamatun perusteella. Aito profetoiminen rakentaa, kehottaa ja lohduttaa. (1. Kor. 14:3) Se käyttää rakastavia, lempeitä ja hienotunteisia sanoja rauhallisesti, ei nuhdellen tai ojentaen. Jos joku vaikkapa kohtelee muita epäystävällisesti, hänelle voi sanoa, että Jumala ehkä haluaa hänen olevan entistä ystävällisempi toisia kohtaan.
Ja vielä varoitus: Emmehän halua kristillisyyden hedelmiä ilman suhdetta Jumalaan? Ilman Jeesuksen Kristuksen kirkkauden omistamista (2. Tess. 2:13) ihmeet ja tunnusteot vievät harhaan. Jumala haluaa palvella armolahjojen avulla kaikkia. Armolahjojen käyttäminen oikealla tavalla edellyttää, että ihminen edustaa hyväntuulista, SIUNAUSTEN TÄYTEISTÄ KHARIS-armoa, Jumalan lapseutta ja Jeesuksen armon valtavuutta. Jumalan kuunteleminen ei ole kuitenkaan pelkkää hymistelyä ja myönteistä ajattelua. ”Veljet, älkää olko ymmärrykseltänne lapsia. Pahuudessa olkaa lapsia mutta ymmärrykseltänne täysi-ikäisiä.” 1. Kor. 14:20.
Suosittelen lukemaan myös Helena Liukon blogitekstin osoitteessa https://www.kristusyhdistaa.fi/uncategorized/myrskyssa-ja-kuitenkin-turvassa/, josta laitan tähän muutaman virkkeen. Kaikki on sittenkin Jumalan käsissä. Oswald Chambers kirjoittaa: ”Kaikki meidän kiivastumisemme ja murehtimisemme johtuu siitä, että me laskelmoimme ilman Jumalaa.” ”Rukouksen tarkoitus ei ole saada vastauksia Jumalalta, rukous on täydellistä ja ehyttä yhteyttä Jumalan kanssa.”
Jumala kuulee kaikki rukouksemme, mutta hän ei aina vastaa sillä tavalla kuin me odotamme. Me emme voi neuvoa ja määrätä Jumalaa. Voi olla, ettei ulkoinen myrskymme laannu, olosuhteet eivät muutu, sairaus ei parane. Jotain kuitenkin aina muuttuu, kun annamme Jumalan tulla elämäämme: pelko poistuu ja saamme olla turvallisella mielellä. – Tuo on voitto vaikeuksissa!
Teksti: Sari Pennanen, kuvat: Pixabay, kuva Pyhäjärveltä: Sari Pennanen